Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat hyvää elämänlaatua asukkaille ja ovat keskeinen edellytys Helsingin kasvulle ja elinkeinoelämälle. Tälle Helsingin kaupungin ylläpitämälle sivustolle on koottu tilasto- ja tutkimustietoa Helsingin asuntotuotannosta, asuntokannasta ja asuntokunnista sekä asuntojen hinta- ja vuokratilastot aikasarjoineen.
Helsingissä on parhaillaan menossa historiallisen vilkas rakentamisen kausi, jossa asuntotuotanto on suurimmillaan sitten koko 2000-luvun. Asuntotuotannon nykykausi ei historian valossa ole kuitenkaan täysin poikkeuksellinen, sillä rakentaminen on lähes samalla tasolla verrattuna 1980-luvun lopun sekä 1970-luvun huippuvuosiin.
Helsingin kaupunki omistaa 63 000 asuntoa, mikä on 17 prosenttia koko Helsingin asuntokannasta. Kaupungin asunto-omaisuus voidaan jakaa hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan kolmeen luokkaan: valtion pitkän korkotuen ARA-vuokra-asunnot, valtion lainoittamat asumisoikeusasunnot sekä vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.
Rakentamisen kokonaisvolyymi oli vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin lopussa samalla korkealla tasolla kuin millä se oli vuoden 2019 lopussa. Rakenteilla oli kaikkiaan 1,27 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Rakennuksia valmistui yhteensä noin 206 000 kerrosneliömetrin verran, mikä ylittää viiden vuoden kvartaalikeskiarvon noin kolmasosalla.
Suurin osa Helsingin kaupungin omistamista asunnoista on ara-vuokra-asuntoja. Näitä asuntoja oli vuoden 2019 alussa kaikkiaan runsaat 48 000. Tämä muodosti 13 % Helsingin koko asuntokannasta.
Asuntokuntien asumistasoa tarkastellaan tässä asumisväljyyden ja asumisahtauden avulla. Asumisväljyys oli vuoden 2018 lopussa Helsingissä henkeä kohden 34 neliötä ja asuntokuntaa kohden keskimäärin 64 neliötä. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2018 lopussa 35 177 ja ahtaasti asui yhteensä 129 423 henkilöä eli 20,7 prosenttia Helsingin asuntoväestöstä. Ahtaasti asuvien määrä väheni vuodessa 538 henkilöllä.