Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat hyvää elämänlaatua asukkaille ja ovat keskeinen edellytys Helsingin kasvulle ja elinkeinoelämälle. Tälle Helsingin kaupungin ylläpitämälle sivustolle on koottu tilasto- ja tutkimustietoa Helsingin asuntotuotannosta, asuntokannasta ja asuntokunnista sekä asuntojen hinta- ja vuokratilastot aikasarjoineen.
Vuokra-asuntoja Helsingissä hieman enemmän kuin omistusasuntoja
Helsingin asuntokanta oli vuoden 2017 lopussa noin 362 000 asuntoa. Siitä oli omistusasuntoja 42 prosenttia, vuokra-asuntoja 47 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 3 prosenttia. 9 prosentilla asunnoista hallintaperuste puuttuu – yleensä siksi että
Rakentamisen kokonaisvolyymi on kasvanut Helsingissä yhä vuoden kolmannen neljänneksen aikana uusiin huippulukemiin. Kokonaisuudessaan rakenteilla on asuin- ja toimitilarakentamisen (uustuotanto ja laajennukset) kerrosalana yhteensä 1.33 miljoonaa kerrosneliömetriä.
Vuonna 2018 vanhojen Hitas-asuntojen kauppoja tehtiin 452 kappaletta, joka on määrällisesti noin kolme prosenttia koko valmiista Hitas-asuntokannasta. Lukumäärässä ei ole mukana lähisukulaisten kesken tapahtuneiden kauppojen tietoja.
Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa. Tästäkin huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Helsingin keskusta sijaitsee niemen kärjessä, joten varsinkin keskustan lähialueilla sijaitsevilla alueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti.
Asuntojen vuokrien kehitys on ollut Helsingissä perinteisesti asuntojen hintojen kehitystä vakaampaa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat kasvaneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan kaikilla kalleusalueilla. Asuntojen vuokrat ovat nousseet vuoden 2019 toisella neljänneksellä kalleusalueella 1 keskimäärin 1,4 prosenttia, kalleusalueella 2 keskimäärin 1,5 prosenttia sekä kalleusalueilla 3 ja 4 keskimäärin 1,3 prosenttia.