Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat hyvää elämänlaatua asukkaille ja ovat keskeinen edellytys Helsingin kasvulle ja elinkeinoelämälle. Tälle Helsingin kaupungin ylläpitämälle sivustolle on koottu tilasto- ja tutkimustietoa Helsingin asuntotuotannosta, asuntokannasta ja asuntokunnista sekä asuntojen hinta- ja vuokratilastot aikasarjoineen.
Pienituloisten asumista tuetaan Kelan maksamilla asumisen tuilla. Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea. Ulkomailla asuville opiskelijoille tai ase-tai siviilipalvelusta suorittaville tarkoitettujen tukien saajia on sen sijaan hyvin vähän.
Asuntokuntien jakauma omistus- ja vuokra-asuntojen välillä on luonnollisesti varsin yhteneväinen asuntokannan hallintamuotojakauman kanssa. Helsinkiläisestä 330 933 asuntokunnasta asui vuoden 2017 lopulla vuokra-asunnoissa 49 prosenttia ja omistusasunnossa 46 prosenttia. Asuntokuntien asunnon hallintasuhdejakauma vaihtelee kuitenkin paljon asuntokuntien elinvaiheen ja ikärakenteen mukaan.
Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 335 061 asuntokuntaa. Asuntokunta muodostuu kaikista samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvista. Väestön keskusrekisterin mukaan henkilöt, jotka ovat kunnassa vailla vakinaista asuntoa, tilapäisesti ulkomailla, tietymättömissä tai kirjoilla laitoksissa, eivät muodosta asuntokuntia. Helsingissä tällaisia asuntokuntien ulkopuolelle jääviä henkilöitä oli vuoden 2018 alussa 16 602.
Vuosittain välitetään noin 3000 kaupungin omistamaa Ara-vuokra-asuntoa. Asunnonhakijoita on vapautuneisiin asuntoihin verrattuna moninkertainen määrä, vuoden 2019 lopulla hakijoita oli 22 982. Hakijamäärä vaihtelee vuosittain, määrä on noussut erityisesti niinä vuosina, jolloin on valmistunut kiinnostavia uudiskohteita. Asunnonhakijoista valtaosa eli 60 % on yhden hengen kotitalouksia, pariskuntien osuus hakijoista on noin 15 % ja perheiden noin 25 %.