Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat hyvää elämänlaatua asukkaille ja ovat keskeinen edellytys Helsingin kasvulle ja elinkeinoelämälle. Tälle Helsingin kaupungin ylläpitämälle sivustolle on koottu tilasto- ja tutkimustietoa Helsingin asuntotuotannosta, asuntokannasta ja asuntokunnista sekä asuntojen hinta- ja vuokratilastot aikasarjoineen.
Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa. Tästäkin huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Helsingin keskusta sijaitsee niemen kärjessä, joten varsinkin keskustan lähialueilla sijaitsevilla alueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti.
Asuntojen vuokrien kehitys on ollut Helsingissä perinteisesti asuntojen hintojen kehitystä vakaampaa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat kasvaneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan kaikilla kalleusalueilla. Asuntojen vuokrat ovat nousseet vuoden 2019 toisella neljänneksellä kalleusalueella 1 keskimäärin 1,4 prosenttia, kalleusalueella 2 keskimäärin 1,5 prosenttia sekä kalleusalueilla 3 ja 4 keskimäärin 1,3 prosenttia.
Rakentamisen kokonaisvolyymi on pysynyt korkealla tasolla myös vuoden toisen neljänneksen aikana. Kokonaisuudessaan rakenteilla on asuin-ja toimitilarakentamisen (uustuotanto ja laajennukset) kerrosalana yhteensä 1,29 miljoonaa kerrosneliömetriä.
Tälle sivulle on koottu Helsingin kaupunginkanslian tuottamia asumisen tutkimukseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita.
Talotyyppi on yksi keskeinen asuntokannan taustatieto. Asuintalot voidaan jakaa kerrostaloihin ja pientaloihin. Pientalot jaotellaan edelleen rivi-/ketjutaloihin ja erillisiin pientaloihin.
Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa lähes 368 000 asuntoa. Asuntokanta painottuu vahvasti kerrostaloihin. Asunnoista sijaitsi kerrostaloissa 86 prosenttia, rivi- ja ketjutaloissa 6 prosenttia sekä 1–2 asunnon erillisissä pientaloissa 8 prosenttia.