Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat hyvää elämänlaatua asukkaille ja ovat keskeinen edellytys Helsingin kasvulle ja elinkeinoelämälle. Tälle Helsingin kaupungin ylläpitämälle sivustolle on koottu tilasto- ja tutkimustietoa Helsingin asuntotuotannosta, asuntokannasta ja asuntokunnista sekä asuntojen hinta- ja vuokratilastot aikasarjoineen.
Asuntokuntien asumistasoa tarkastellaan tässä asumisväljyyden ja asumisahtauden avulla. Asumisväljyys oli vuoden 2019 lopussa Helsingissä henkeä kohden 34 neliötä ja asuntokuntaa kohden keskimäärin 64 neliötä. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 35 000 ja ahtaasti asui yhteensä lähes 130 000 helsinkiläistä. Siten vallitsevan ahtauden määritelmän mukaan helsinkiläisistä asuntokunnista joka kymmenes ja asukkaista joka viides asui ahtaasti.
Asuntojen vuokrien kehitys on ollut Helsingissä perinteisesti asuntojen hintojen kehitystä vakaampaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että asunnon vuokraa voidaan lainsäädännön mukaan muuttaa vain joko kerran vuodessa tai uuden vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä. Kuitenkin myös asuntojen vuokrat ovat nousseet tasaisesti koko tarkastelujakson ajan kaikilla Helsingin kalleusalueilla.
Helsinkiläisillä on enemmän asunvelkaa kuin muilla suomalaisilla. Tätä selittää muuta maata selvästi kalliimmat asuntojen hinnat. Vuonna 2018 helsinkiläisellä asuntovelallisella asuntokunnalla oli keskimäärin asuntovelkaa 144 196 euroa, kun koko maan asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka oli 100 030 euroa. Myös asuntovelan määrä on kasvanut Helsingissä muuta maata nopeammin. Asuntojen keskineliöhinta Helsingissä on kuitenkin kasvanut nopeammin vuodesta 2010 kuin helsinkiläisten asuntovelat.
Asuntokauppojen määrä kertoo kysynnästä asuntomarkkinoilla. Asuntokauppojen määrän laskua voidaan odottaa seuraavan asuntojen hintojen laskeminen silloin kun asuntojen tarjonta pysyy aiemmalla tasolla. Uusien asuntojen valmistuminen nostaa asuntojen tarjontaa ja voi näin vaikuttaa etenkin vanhojen asuntojen hintatasoa laskevasti. Helsingin asuntomarkkinoilla kuitenkin kysyntä on siinä määrin korkea, ettei tällaista tilannetta ole syntynyt 2000-luvulla.