Joka viides helsinkiläinen tarvitsee taloudellista tukea asumiskustannuksien maksamiseen
Helsingissä asuminen vie keskimäärin viidenneksen kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Alimman tuloviidenneksen kotitalouksilla asumiskulut vievät yli 40 prosenttia tuloista ja kun asumisen tuet otetaan huomioon, asuminen vie heillä edelleen 27% käytettävissä olevista tuloista (ks. Asumiskustannusten tulo-osuudet). Pienituloisten asumista tuetaan Kelan maksamilla asumisen tuilla. Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea. Ulkomailla asuville opiskelijoille tai ase-tai siviilipalvelusta suorittaville tarkoitettujen tukien saajia on sen sijaan hyvin vähän.
Yli 80 prosenttia asumisen tukien saajista saa yleistä asumistukea
Yleisen asumistuen tarve lisääntyi selvästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2014 jälkeen tukea saaneiden lukumäärä on kasvanut vieläkin enemmän, mutta syynä ovat pääasiassa lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Vuoden 2015 alussa astui voimaan lakimuutos, joka mahdollisti yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla. Lisäksi syyskuun 2015 alusta alkaen tuli voimaan 300 euron ansiotulovähennys, mikä on tuonut yleisen asumistuen piiriin aiempaa enemmän palkkatuloja saavia ruokakuntia. Vuoden 2016-2017 välillä tuen saajien lukumäärä kasvoi reilusti johtuen opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Vuodesta 2017 yleisen asumistuen saajien lukumäärä ei ole enää kasvanut johtuen ennen kaikkea työttömyysturvan varassa olevien lukumäärän kääntymisestä hienoiseen laskuun.
Työttömyys lisää asumistuen tarvetta
Työttömyydestä johtuva pienituloisuus on suurin yksittäinen selittäjä asumistukien tarpeelle. Jos opiskelijoita ei oteta huomioon, yli puolet yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista oli vuonna 2019 työtön. Työttömien asuntokunnista noin 7 prosentilla ei ollut lainkaan veronalaisia tuloja eli he joko odottavat työttömyysturvan alkamista tai olivat menettäneet oikeuden työttömyysturvaan määräajaksi.
Kelan selvitysten mukaan asumistuen mediaanikesto on 20 kuukautta. Tuen saanti pitkittyi mediaanikestosta etenkin työttömyysturvan varassa elävillä, alle 65–vuotiailla eläkeläisillä sekä ilman työttömyysturvaetuutta olleilla työttömillä.
Yksinasuvalla tuloista muita suurempi osuus menee asumiseen
Korkeat asumiskustannukset vaikeuttavat erityisesti pienituloisten yksinasuvien ja yksinhuoltajien toimeentuloa. Yleistä asumistukea saaneilla yksinasuvilla helsinkiläisillä asumiskustannukset olivat yli 80 prosenttia tuloista ja yksinhuoltajillakin lähes 70 prosenttia, kun lapsettomilla pariskunnilla osuus oli 55 prosenttia ja kahden huoltajan perheillä 49 prosenttia. Yleinen asumistuki tasasi tilannetta, mutta asumismenot olivat yleisen asumistuen huomioimisen jälkeenkin yksinhuoltajaperheillä noin 30 prosenttia ja yksinasuvilla lähes 40 prosenttia asumistukeen vaikuttaneista tuloista. Yleisen asumistuen saajista noin 68 prosenttia on yksinasuvia ja 15 prosenttia yksinhuoltajaperheitä.
Tukea lähinnä vuokra-asuntoihin
Asumisen tuet kohdistuvat enimmäkseen vuokra-asuntoihin. Helsingissä yleisen asumistuen saajista 97 prosenttia asui vuonna 2019 vuokra-asunnoissa, joista 58 prosenttia oli vapaarahoitteisia. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen reilusti niin Helsingissä (+13 %yks.) kuin koko maassa (+10 %yks.). Kasvu on jatkunut tasaisesti läpi vuosikymmenen, mutta opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vauhditti sitä hieman vuoden 2017 jälkeen. Yleistä asumistukea saaneista helsinkiläisopiskelijoista noin 64 prosenttia asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa.
Asumisen kustannuksia maksetaan myös perustoimeentulotuesta
Noin puolet Kelan maksamasta perustoimeentulotuesta kohdistuu asumisen kustannuksiin sekä Helsingissä että koko maassa keskimäärin. Varsinaisiin asumismenoihin – samoihin, jotka huomioidaan yleisessä asumistuessa – kohdistuu kustannuksista noin 45 prosenttia, loput muihin asumiseen liittyviin menoihin.