Asuntojen kokoa voidaan mitata asuinhuoneiden määrällä tai asunnon huoneistoalalla.

Helsingin asuntokanta painottuu pieniin asuntoihin

Helsingissä oli vuoden 2019 lopussa runsaat 371 000 asuntoa. Niistä oli yhden huoneen asuntoja 23 prosenttia, kahden huoneen asuntoja 36 prosenttia, kolmen huoneen asuntoja 22 prosenttia, neljän huoneen asuntoja 12 prosenttia ja vähintään viiden huoneen asuntoja 6 prosenttia. Keittiötä ei ole tässä laskettu huoneeksi. 59 prosentissa asuntoja oli erillinen keittiö ja muissa keittokomero tai -tila.

Vuonna 1960 asuntoja oli kaikkiaan noin 145 000, joten asuntokanta on siitä kasvanut yli kaksi ja puolikertaiseksi. Yhden huoneen asuntojen määrä on kasvanut vuodesta 1960 vain vähän. Asuntojen lisäys on tapahtunut lähes kokonaan isompien asuntojen luokissa. Silti Helsingin asuntokanta painottuu edelleen selvästi pienasuntoihin: yhden tai kahden huoneen asuntoja oli vuonna 2019 kuusi kymmenestä (59 %).

Asuntojen keskipinta-ala on kasvanut 2000-luvulla vain vähän. Kaikkien asuntojen keskipinta-ala on kasvanut vuoden 2000 62 neliöstä vuoden 2019 63 neliöön. Kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on kasvanut tänä aikana 56 neliöstä 57 neliöön.

Kartassa on kuvattu asuntojen keskipinta-ala osa-alueittain. Suurin keskipinta-ala on Östersundomissa sekä pientalovoittoisilla alueilla pohjois-Helsingissä ja joillakin kaakkoisen rannikon alueilla.

Valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala on vaihdellut 2000-luvulla. Jakson alussa se oli 70 neliön tienoilla. Vuosina 2008 ja 2009 rakennettiin isompia asuntoja ja keskipinta-ala nousi noin 80 neliöön. Viime vuosina keskipinta-ala on ollut laskemaan päin ja vuoden 2019 tieto näyttää 59 neliötä. Kerrostalojen käyrä noudattelee kaikkien valmistuneiden käyrän vaihtelua. Jakson alussa keskipinta-ala oli runsaat 60 neliötä ja uusimissa tiedoissa 55 neliötä. Valmistuneet ara-kerrostaloasunnot ovat olleet koko jakson ajan hieman pienempiä kuin muut kerrostaloasunnot.