Helsingin asuntokuntien määrä kasvaa ja tulot nousevat

Vuonna 2018 helsinkiläisten asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 34 145 euroa ja keskiarvo 46 837 euroa. Mediaani tarkoittaa kaikkien Helsingin asuntokuntien tulojen keskimmäistä havaintoa, jonka yläpuolella on yhtä monta asuntokuntaa kuin sen alapuolella. Käytettävissä olevat tulot taas kertoo kuinka paljon rahaa kotitalouksilla on todellisuudessa vuositasolla käytettävissään. Se lasketaan vähentämällä saaduista kokonaistulosta tuloverot ja maksetut tulonsiirrot ja lisäämällä saadut tulonsiirrot.

Asuntokuntien tulot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet, vaikka asuntokuntia on nyt aiempaa enemmän ja niissä on keskimäärin vähemmän asukkaita kuin ennen. Tapahtunut kehitys heijastelee laajempaa asumisen muutosta, johon liittyvät mm. yksinasumisen lisääntyminen ja väestön tulotason parantuminen. Vuosina 1995–2018 asuntokuntien määrä kasvoi Helsingissä noin 25 prosenttia ja asukasluku noin 20 prosenttia. Samalla yhden ja kahden asukkaan asuntokuntien määrä kasvoi selvästi nopeammin kuin niitä suurempien asuntokuntien määrä.

Asuntokuntien tulot nousseet eniten Helsingissä

Kotitalouksien tulotasoa voidaan mitata esimerkiksi laskemalla asuntokuntien käytettävissä olevat tulot yhteen ja tarkastelemalla summia ja niiden kehitystä keskilukujen (keskiarvo, mediaani) kautta. Asuntokuntakohtaista tarkastelua voi syventää ottamalla huomioon asuntokuntien erilaiset perhetyypit ja niissä asuvien asukkaiden määrä. Eri tyyppisten asuntokuntien tulotaso saadaan vertailukelpoisemmaksi laskemalla kulutusyksikkökohtaiset tulot. Käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti oli vuonna 2018 Helsingissä 26 500 euroa (mediaani). Vantaan tulotaso oli jokseenkin samaa luokkaa, kun taas Espoossa mediaanitulo oli noin 2 700 euroa korkeampi.

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot ovat kasvaneet Helsingissä vuosina 2015-2018 keskimäärin 6 prosenttia ja mediaanilla mitattuna 3,6 prosenttia. Tällä ajanjaksolla asuntokuntien tulokehi­tys on ollut Helsingissä kaikilla mittareilla suotuisampaa kuin koko maassa, Espoossa tai Vantaalla. Myös kulutusyksikkökohtaisessa tarkastelussa tulotaso näyttää kohonneen Helsingissä selvästi nopeammin kuin koko maassa tai Espoossa ja Vantaalla. Espoossa mediaanitulotaso on kuitenkin edelleen korkeampi kuin Helsingissä.

1 Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo 1995-2018.xlsx

2 Asuntokuntien käytett rahatulon %muutos 1995-2008 ja 2015-2018.xlsx

Perheillä suurimmat asuntokuntakohtaiset tulot – lapsettomilla pareilla suurimmat kulutusyksikkökohtaiset tulot

Perhetyyppi vaikuttaa asuntokuntien tulotasoon. Yksinasuvien ja yksinhuoltajien asuntokunnissa tulot ovat selvästi alemmat kuin lapsettomilla pareilla ja lapsiperheillä. Tähän vaikuttaa eniten kotitaloudessa asuvien rahaa ansaitsevien aikuisten määrä. Helsingissä lapsiperheiden käytettävissä olevat mediaanitulot ovat yli 60 000 € ja lapsettomien parienkin yli 50 000 €. Sen sijaan yksinhuoltaja-asuntokunnissa käytettävissä olevat tulot jäävät hieman yli  30 000 euroon ja yksinasuvilla vähän yli 20 000 euroon. Nämä erot kuitenkin tasoittuvat kun huomioon otetaan kotitalouksissa asuvien ihmisten määrä. Kulutusyksikkökohtaiset tulot ovat pareilla yli 30 000 euroa ja yhden aikuisen asuntokunnissa vähän yli 20 000 € asuntokuntaa kohti.

 

Asuntokuntien tulotaso vaihtelee myös Helsingin sisällä

Asuntokuntien tulotaso vaihtelee myös Helsingin sisällä. Hyvätuloisimpina alueina näyttäytyvät kantakaupunki ja Östersundom sekä muutama hyvätuloinen kaupunginosa (Lauttasaari, Munkkiniemi, Kulosaari, Pakila ja Tuomarinkylä). Muualla Helsingissä käytettävissä olevien mediaanivuositulojen vaihtelu on yksinasuvien osalta vähäistä (18 166–21 347 €), eikä mediaanitulotaso vaihtele alueellisesti paljon myöskään yksinhuoltaja-asuntokuntien välillä (18 759–21 236 €). Sen sijaan muissa asuntokuntatyypeissä (lapsettomat parit sekä parit, joilla on lapsia) käytettävissä olevan mediaanitulotason alueellinen vaihtelu on suurta (21 800–42 300 €).

Peruspiireistä hyvätuloisimpaan kolmannekseen kuuluvat kantakaupungissa sijaitsevat Ullanlinna, Vironniemi, Kampinmalmi ja Taka-Töölö sekä sen ulkopuolella Munkkiniemi ja Lauttasaari. Kaupungin pohjoisrajalla vierekkäin sijaitsevat Tuomarinkylä, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila sekä kauimpana idässä oleva Östersundom ovat niinikään hyvätuloisimpia peruspiirejä riippumatta siitä, millaisessa perhetilanteessa olevia asuntokuntia tarkastellaan. Vastaavasti monet Helsingin itäiset ja koilliset kaupunginosat, kuten Vuosaari, Mellunkylä, Jakomäki ja Myllypuro kuuluvat kaikissa perhetyypeissä alimpaan kolmannekseen samoin kuin Kaarela kaupungin luoteiskulmassa.

Edellä mainittujen ääripäiden välillä on joukko peruspiirejä, jotka kuuluvat tulojen perusteella keskimmäiseen kolmannekseen kaikissa perhetyypeissä. Tällaisia ovat kantakaupungin peruspiireistä Kallio, Vallila ja Reijola sekä hieman etäämpänä sijaitsevat Haaga, Oulunkylä, Laajasalo ja Puistola. Vuosina 2013-2017 tulotaso on noussut erityisesti keskisessä suurpiirissä, jonka peruspiireistä monet kuuluvat juuri tähän keskimmäiseen tuloryhmään. Hitaimmin tulot ovat kasvaneet itäisissä peruspiireissä, joissa tulotaso oli jo vuonna 2013 muuta kaupunkia alhaisempi. Tässä tarkastelussa aineistona on käytetty asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaania.

3 Peruspiirit Asuntokuntien keskim valtionveronalaiset tulot (2018) ja niiden mediaani (2017) Hki.xlsx

4 Peruspiirit Kulutusyksikkökoht mediaani perhetyypeittäin.xlsx