Helsingissä lähes 5 000 hissitöntä kerrostaloa

Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa noin 4 900 hissitöntä asuinkerrostaloa, mikä oli 46 prosenttia kaikista asuinkerrostaloista. Helsingissä niiden lukumäärä oli selvästi suurin Suomen kaupungeista, mutta niiden osuus oli hieman koko maan tasoa pienempi. Hissittömiä asuinkerrostaloja on Suomessa suhteellisen paljon, noin 33 600 eli 55 prosenttia kaikista asuinkerrostaloista.

Suomesta löytyy kaikkiaan 14 kuntaa, joissa hissittömiä kerrostaloja on yli 500. Näistä kunnista hissittömien asuinkerrostalojen osuus oli suurin Vaasassa, 69 prosenttia, ja ylittää 60 prosenttia myös Hyvinkäällä, Joensuussa, Kouvolassa ja Kotkassa.

Suurin osa hissittömistä asuinkerrostaloista on kuitenkin matalia kolmekerroksisia kerrostaloja. Kolmikerroksisten hissittömien kerrostalojen osuus oli koko Suomessa 93 prosenttia ja 14 kunnassa, joissa hissittömiä taloja oli eniten, yli kolmikerroksisten hissittömien talojen osuus ylitti 10 prosenttia vain Helsingissä (17,2), Kotkassa (12,5) ja Turussa (12,3).

Yli kolmekerroksisia hissittömiä taloja oli määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Helsingissä yli kolmikerroksisten hissittömien talojen määrä 847 on seitsenkertainen seuraavana olevan Espoon 122 määrään verrattuna. Helsingin hissittömyyttä luonnehtiikin selvästi muita kaupunkeja suurempi hissittömien asuinkerrostalojen määrä ja yli kolmikerroksisten hissittömien talojen suurempi osuus.

Hissittömissä kerrostaloissa noin 90 000 asuntoa

Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa 90 000 asuntoa hissittömässä kerrostalossa. Mikä tarkoittaa, että vajaa kolmannes, 29 prosenttia, Helsingin kerrostaloasunnoista sijaitsi hissittömissä kerrostaloissa. Selvästi eniten asuntoja hissittömissä kerrostaloissa oli Etelä-Haagassa, yhteensä 5645. Muita osa-alueita, joissa hissittömissä kerrostaloissa olevien asuntojen määrä ylitti 2500, olivat Patola (3751), Käpylä (3310), Vallila (3273), Roihuvuori (2908), Pohjois-Haaga (2764) ja Länsi-Herttoniemi (2544). Se miten hissittömät asunnot sijoittuvat kaupunkirakenteeseen, vaihtelee hissittömien talojen kerroskorkeuden mukaan. Lisäksi suurin osa Helsingin hissittömissä kerrostaloissa olevista asunnoista on tasan kolmikerroksisissa taloissa.

Kartta: Hissittömien kerrostalojen asuntojen määrä osa-alueittain

Tasan kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli 59 900 asuntoa eli 67 prosenttia Helsingin kaikista hissittömissä kerrostaloissa olevista asunnoista. Suurimmat määrät löytyivät Etelä-Haagasta (3776) ja Patolasta (3138). Seuraavaksi eniten tasan kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa olevia asuntoja oli Keski-Vuosaaressa (2267), Siltamäessä (2110), Puotilassa (1872), Käpylässä (1870), Mellunmäessä (1821), Ylä-Malmilla (1609), Pohjois-Haagassa (1595) sekä Pukinmäessä (1542) ja Tapanilassa (1535). Näistä yli 1500 asunnon keskittymistä ainoastaan Etelä-Haaga ja Käpylä ovat kantakaupungin läheisyydessä. Siltamäkeä lukuun ottamatta ne kaikki sijoittuvat myös junaradan tai metron läheisyyteen.

Kartta: Hissittömien 3-kerroksisten talojen asuntojen määrä osa-alueittain

Yli kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa oli yhteensä 30 100 asuntoa. Suurimmat korkeampien hissittömien talojen keskittymät löytyivät Länsi-Herttoniemestä (2191) ja Vallilasta (2048), joilla kummallakaan ei ollut erityisen runsaasti asuntoja tasan kolmekerroksissa hissittömissä taloissa. Seuraavaksi eniten asuntoja yli kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa oli Etelä-Haagassa (1869), Roihuvuoressa (1564), Käpylässä (1440), Lauttasaaren Kotkavuoressa (1265), Pohjois-Haagassa (1169), Alppilassa (1096), Punavuoressa (1066) ja Munkkivuoressa (1011). Yli kolmikerroksiset hissittömät talot keskittyvät pääsääntöisesti eri alueille kuin matalammat hissittömät talot, ja lähempänä kantakaupunkia. Näistä yli 1000 asunnon keskittymistä ainoastaan Etelä-Haagassa, Käpylässä ja Roihuvuoressa oli runsaasti asuntoja sekä korkeammissa että matalammissa hissittömissä taloissa.

Kartta: Hissittömien yli 3-kerroksisten talojen asuntojen määrä osa-alueittain

Kantakaupungin osa-alueet eivät Käpylää ja Vallilaa lukuun ottamatta yltäneet aivan määrällisten listauksien kärkeen. Näiden lisäksi kantakaupungissa yli kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa oli runsaimmin asuntoja Punavuoren lisäksi Torkkelinmäessä (962), Ullanlinnassa 901, Kampissa 645, Harjussa 516, Kruununhaassa (325), Linjoilla (304) ja Katajanokalla (261). Kantakaupungin osa-alueet eivät nousseet listauksen kärkeen myöskään silloin, kun tarkasteltiin alueen hissittömissä taloissa olevien asuntojen suhdetta kaikkiin kerrostaloasuntoihin.

Koko Helsingissä hissittömissä kerrostaloissa olevien asuntojen osuus kaikista kerrostaloasunnoista oli liki kolmanneksen, 29 prosenttia, mutta Helsingistä löytyi myös kolme aluetta: Tapaninvainio, Siltamäki ja Veräjämäki, joissa osuus nousi yli 90 prosentin. Näillä alueilla käytännössä kaikki kerrostalot olivat hissittömiä, mutta ne myös sijaitsivat lähes poikkeuksetta matalissa kolmekerroksisissa taloissa. Alueista, joissa hissittömien asuntojen osuus on suuri, on kuitenkin poimittavissa kymmenen sellaista aluetta, joissa sekä hissittömissä taloissa olevien asuntojen määrä, että korkeissa hissittömissä taloissa olevien asuntojen osuus ovat suuria. Sellaisia alueita olivat Käpylä, Etelä-Haaga, Roihuvuori, Munkkivuori, Vallila, Maunula, Länsi-Herttoniemi, Pohjois-Haaga, Pihlajamäki ja Lauttasaaren Kotkavuori. Näillä osa-alueilla oli vähintään 1500 asuntoa hissittömässä kerrostalossa sekä asunnoista vähintään 20 prosenttia yli kolmekerroksisissa hissittömissä taloissa. Suuri hissittömissä kerrostaloissa olevien asuntojen osuus asuinalueella vaikeuttaa muuttamista alueen sisällä hissillisessä talossa olevaan asuntoon, jos sellaisia ei ole tarjolla.

Liitetaulukko: Hissittömien kerrostalojen asunnot osa-alueittain.xlsx

Hissittömissä kerrostaloissa asui vuoden 2018 lopussa yhteensä 142 500 helsinkiläistä eli lähes joka neljäs helsinkiläinen. Heistä yli kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa asui 44 500 asukasta. Ikääntyneitä 65 vuotta täyttäneitä asui hissittömissä kerrostaloissa 21 500, joista 6000 asui yli kolmikerroksisissa taloissa.

Hissitiedon luotettavuus ja tarkkuus

Tieto hissittömyydestä perustuu tilastokeskuksen tietoihin, jotka pohjautuvat rakennus- ja huoneistorekisteriin, johon on sisältynyt jonkin verran epävarmuutta. Hissittömäksi luokitellut rakennukset ovat voineet olla paitsi hissittömiä rakennuksia, myös rakennuksia joiden hissittömyydestä ei ole ollut tietoa. Vuodesta 2016 lähtien tilastokeskus on päivittänyt puuttuvia hissitietoja myös kiinteistörekisteristä. Päivityksen seurauksena Helsingin hissittömyystilastoista hävisi vuosien 2015 ja 2016 välillä noin 500 hissitöntä asuinkerrostaloa ja 21 500 niissä olevaa asuntoa. Tässä tarkastelussa tilastokeskuksen tietoa hissistä pidetään varmana tietona.

Hissittömyyden merkitystä arvioitaessa on huomattava, että kun käytetään rekisteritietoa hissittömissä kerrostaloissa olevista asunnoista, mukaan tulevat rakennuksen kaikki asunnot, myös ensimmäisen ja toisen kerroksen asunnot. Todellisuudessa hissittömyys rasittaa asukkaita siis vähemmän kuin mitä hissitieto osoittaa. Jos ensimmäisen kerroksen asunnot rajattaisiin hissittömyyden ulkopuolelle, niin tasan kolmekerroksisissa hissittömissä taloissa olevien asuntojen määrä vähenisi 60 000:sta 40 000:een.

Osa-alueisiin perustuva hissittömyyden tarkastelu on sidoksissa osa-alueen kokoon ja rakennustehokkuuteen. Pienet väljästi rakennetut alueet eivät nouse helposti esiin, vaikka alueella olevat muutamat kerrostalot olisivat kaikki hissittömiä ja hissittömyyden merkitys asukkaille suuri. Toisaalta myös alueilla joissa rakentamistehokkuus on suuri, hissittömissä taloissa olevien asuntojen osuus saattaa jäädä pieneksi.

Käytettävissä olevissa rekisteritiedoissa ei ole tietoa siitä, kuinka monessa porrashuoneessa hissi on, tai onko hissi rakennuksen kaikissa porrashuoneissa vaan vain osassa porrashuoneita. Hissitarpeen ja jälkiasennushissien rakentamisen suunnittelun kannalta tiedot hissittömistä porrashuoneista olisivat hyödyllisiä. Helsingissä hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan on edistetty vuodesta 2000 alkaen hissiprojektilla, jonka aikana helsinkiläisiin taloyhtiöihin on asennettu noin 1000 jälkiasennushissiä. Helsingin hissiprojektista tarkemmin ks. https://www.hel.fi/hissiprojekti/fi